Kävin eilen aamulla tekstiviestikeskustelun: 

- Mitä varten psalmeissa välillä katsotaan 'vuorille' ja oletetaan avun tulevan sieltä?

- Vuoret olivat Jumalan kohtaamisen paikkoja, esim. Mooses Siinailla tai Elia Horebilla. 

- Mitä varten?

- Varmaan siksi, että vuorella oltiin lähempänä taivasta.

- No nyt ei tarvitse kiivetä sinne. Taivas on kiinni maassa.

Niin, nyt taivas on kiinni maassa, Jumala on tullut lähelle. Meidän ei tarvitse kiivetä minnekään eikä matkustaa matkojen taa häntä kohtaamaan. Mutta miksi meistä on tullut niin haluttomia kohtaamaan Jumalaa? Hän on tullut lähelle, mutta me tahdomme säilyttää vähintään kohteliaan etäisyyden. Hän tahtoo tulla sydämeemme, mutta me tahdomme täyttää sen kaikella muulla mahdollisella. Voi meitä ylpeitä ja omahyväisiä. Herra, armahda meitä.